Kehitys on ollut ihan huimaa tässä viime viikkoina ja päivinä. Hän taitaa jo nousemisen seisaalteen tukea vasten. Se tapahtui 6. tammikuuta, kun pahvilaatikosta otti tukea. Viime keskiviikkona käveli ensimmäisen kerran kärryn kanssa, ikää 8kk ja yksi päivä. Mentiin kärryn kanssa edestakas keittiötä. Oli kyllä hieno ja ylpeä hetki tälle mammalle. Ja tänään aamulla nousi ensimmäistä kertaa itse istualleen kun unihiekat oli pyyhitty silmistä ja meidän välissä ei tahtonut enää pötkötellä.
Nyt ollaan myös oltu hoidossa jo ensimmäisen ja toisenkin kerran famon ja fafan luona. Ensimmäisellä kerralla 2,5h ja tänään 3h. Kumpikin kerta on mennyt tosi hyvin. Ei juurikaan itkua. Tutkimusmatkoja senkin edestä. Onneksi on iso talo ja riittää ihmeteltävää. Famo oli laittanut ihania pinkkejä korujakin kaulaan ja rannekorun käteen niin sai niitäkin tutkia. Tätä neitiä kiinnostaa kaikki mikä kimmeltää. Sormukset ihan ykkösluokkaa. Ei voi kyllä erehtyä, etteikö tyttö olisi. Leluissa kiinnostaa mekanismit, miten nuo toimii. Äänikirjoissa ihmetellään mistä musiikki tulee ja kuvien katsomisen sijaan tutkitaan kaiutinta. Pesukoneen edessä voi istua tovin jos toisenkin ja ihmetellä pyörivää rumpua. Vaatteiden narut, silmälasit, hiukset, lehtilaatikon lehdet, paperi, ja kaikki laput (leluissa, vaatteissa, pyyhkeissä yms) kiinnostaa. Käsiä kun kuivaa paperiin syömisen jälkeen, niin tarttuu kiinni eikä todellakaan päästä irti.
Tältä neidiltä löytyy myös pippurisuutta ja omaa tahtoa. Ymmärtää jo kun sanoo "ei", mutta yrittää siitä huolimatta tehdä sitä jotain kiellettyä hieman huomaamatta. Esimerkiksi sängyssä yrittää nosta pitkin pinnoja seisomaan ja menee takaisin alas kun sanoo ei. Välillä ei sitten näitäkään korvia ole. Pistorasiat on alkaneet myös kiinnostaa ja nyt onkin täytynyt nuo suojata.
Päiväunet meillä nukutaan nykyään rattaissa ja välillä sängyssä mamman vieressä, jos mammaakin sattuu väsyttämään (rattaisiin nukahdetaan jälleen heti ilman itkuja). Yöunet omassa sängyssä unipussissa, jotka onkin yleensä ruhtinaalliset 10-12h yleensä ilman herätyksiä (lukuunottamatta tätä vaihetta kun haluttan seistä jatkuvasti, vaikka unissaankin). Niin ja sänkyyn nukahdetaan suoraan, ei enää sylin ja pomputuksen kautta. Tämä tapahtui vähän ennen 7kk ikää, kun pidimme yhden kerran pistäytymisunikoulua neuvolan suosittelemana. Itkua kesti 45min ja sitten nukahti. Ei mulla ollut sydäntä tuohon enempää niin pidinsitten unikoulun enempi tassutteluna ja pysyin samassa huoneessa. Silloin se kesti ensimmäisen viikon ajan tunnista yhteen tai max kahteen, pääsääntöisesti reilu puoli tuntia. Nykyään nukahtaa noin 15 minuutissa. Ennen nukkumaanmenoa luetaan Herra Hakkarainen nukkuu iltasaduksi ja lausutaan mamman keksimä ihana loru.
Ruokailuissa harjoitellaan itsesyömistä pikkuhiljaa erilaisilla sormiruoilla. Mamma on tehnyt pakkaseen taatelimuffinseja, kanapötköjä ja toki vähän kasvis- ja lihasoseita. Kurkku on pikkuisen herkkua ja samoin kananmuna. Talk-muruja poimii suuhun jo todella taitavasti pinsettiotteella (joka isin mukaan opittiin jo reilu 5kk iässä). Munakas, liukkaat hedelmät ja muut koostumukseltaan tuhdimmat syötävät eivät uppoa laisinkaan. Vauva naksuja rakastaa <3 Syömiseenkin on tullut uusia vivahteita nyt häiritsevien hampaiden tulon takia. Neidillähän ei vielä yhtäkään hammasta ole suussa, mutta kovasti tekevät tuloaan. Suuta hierotaan kokoajan syödessä ja itkukin tulee herkästi. Lusikaksi kelpaa pääsääntöisesti vain silikoninen ensilusikka, koska sitä on kiva purra myös samalla. Määrät on pienentyneet yhdestä pilttipurkista puoleen ja smoothiet syö mielellään pussiin laitettavan korkin kanssa itse hieman avustaen. Nyt soseissa saa olla hieman isompia paloja. Vettä juodaan pillimukista, maito ei edelleenkään maita ruoan yhteydessä, muuta kuin aamupuuron kanssa. Tarjotinta hakataan kaksin käsin ja juttua tulee sitäkin enempi, aina juuri ruokapöydässä.
Tänään hän sanoi ensimmäisen kerran perässä ti-tta, kun katsoimme famon ja fafan luona tikittävää seinäkelloa. Myöskin ma-ma-ma oli tänään kova sana, kun olin palannut ostosreissultani ja sylissä viihdyttiin todella paljon. Muita jokelteluita on ta-ta-ta ja tä-tä-tä, atta-ta-ta-ta.
Nyt elämä tuntuu kaikinpuolin ihanalta. Alkuvaikeudet on selätetty ja ollaan hyväntuulisia. Myös päiväuninen kesto on alkanut pidentyä, vaikka vielä useimmiten nukkuu kolmet päiväunet, jottei menisi yöunille 6 aikaan. Päivissä pitää kyllä olla ohjelmaa, että koti ei enää riitä ympäristöksi. Virikkeitä ja katseltavaa tulee olla joka päivälle. Ensi viikolla alkaakin kirkon ilmainen muskari ja vauvauinin viisi korvauskertaa tulisi käydä uimassa. Muuten siirrytään avoimen päiväkodin tarjoamiin tuokioihin ja nautitaan naapuriäitien ja vauvojen seurasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti